Munuaisten vajaatoiminta on yksi yleisimmistä ja vakavimmista sairauksista kissoilla, erityisesti vanhemmilla kissoilla. Munuaisten tehtävänä on poistaa kuona-aineita, säädellä elimistön nestetasapainoa ja ylläpitää elimistön happo-emäs-tasapainoa. Kun munuaiset eivät toimi kunnolla, elimistöön kertyy myrkyllisiä aineita, mikä voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja komplikaatioita.

Mitä munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa?

Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa tilaa, jossa munuaiset eivät enää kykene suoriutumaan tehtävistään riittävästi. Sairaus voi olla akuutti (äkillinen ja mahdollisesti parannettavissa) tai krooninen (pitkään kehittyvä ja yleensä pysyvä tila). Kissoilla krooninen munuaisten vajaatoiminta on yleisempi, ja sen kehittyminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia ennen oireiden ilmenemistä.

Oireet

Munuaisten vajaatoiminnan oireet kissoilla voivat aluksi olla hienovaraisia ja vaikeasti havaittavia. Sairauden edetessä oireet kuitenkin voimistuvat ja alkavat vaikuttaa selkeästi kissan käytökseen, ulkonäköön ja yleiseen terveyteen.

Lisääntynyt juominen ja virtsaaminen

Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa munuaisten kyvyn heikentymisen väkevöidä virtsaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kissa virtsaa suurempia määriä laimeaa virtsaa. Kehon yrittäessä kompensoida nestehukkaa kissa alkaa juoda huomattavasti enemmän vettä kuin tavallisesti.

  • Omistaja saattaa huomata, että vesikuppi tyhjentyy nopeammin kuin ennen.
  • Virtsaamisen tiheys lisääntyy, ja jotkut kissat saattavat alkaa virtsata epätavallisiin paikkoihin.
  • Vaikeammissa tapauksissa voi esiintyä kuivumista, jos nesteen menetys ylittää juomisen määrän.

Ruokahaluttomuus ja laihtuminen

Ruokahalun heikkeneminen on yksi yleisimmistä ja huolestuttavimmista merkeistä. Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa elimistöön myrkyllisten aineiden kertymistä, jotka vaikuttavat ruoansulatuskanavaan ja ruokahaluun.

  • Kissa voi näyttää kiinnostusta ruokaan, mutta jättää sen syömättä.
  • Painonlasku on usein huomattava, erityisesti kroonisen sairauden aikana.
  • Pahoinvointi ja oksentelu ovat yleisiä, ja ne voivat pahentaa tilannetta entisestään.

Letargia ja heikkous

Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivä kissa on usein väsynyt ja voimaton. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten anemiasta, lihaskadosta ja myrkyllisten aineiden vaikutuksesta hermostoon.

  • Kissa saattaa viettää suurimman osan ajasta nukkumalla tai lepopaikassa.
  • Lihasmassa vähenee, mikä tekee kissasta fyysisesti heikomman.
  • Joissakin tapauksissa heikkous voi johtaa ongelmiin liikkumisessa tai tasapainon pitämisessä.

Huono turkki ja ulkonäkö

Munuaissairaus vaikuttaa kissan kykyyn pitää itsestään huolta. Tämä näkyy erityisesti turkin kunnossa.

  • Turkki muuttuu kiillottomaksi ja takkuiseksi, ja se saattaa näyttää likaiselta.
  • Kissa saattaa lopettaa turkkinsa pesemisen kokonaan.
  • Iho voi muuttua kuivaksi ja herkäksi, ja joissain tapauksissa saattaa esiintyä hilsettä.

Pahanhajuinen hengitys ja suun ongelmat

Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa elimistöön ylimääräistä ureaa, joka voi johtaa pahanhajuiseen hengitykseen ja suun terveysongelmiin.

  • Hengitys voi haista ammoniakilta tai epämiellyttävältä.
  • Suussa voi esiintyä haavaumia, tulehduksia tai verenvuotoa.
  • Nämä oireet voivat aiheuttaa lisäkipua ja pahentaa ruokahaluttomuutta.

Ripuli ja ummetus

Ruoansulatuskanavaan liittyviä oireita, kuten ripulia tai ummetusta, esiintyy etenkin sairauden edetessä.

  • Ripuli voi johtua myrkyllisten aineiden vaikutuksesta ruoansulatuskanavaan.
  • Ummetus voi olla seurausta kuivumisesta ja elektrolyyttien epätasapainosta.

Neurologiset oireet

Vakavassa munuaisten vajaatoiminnassa kissalla voi esiintyä neurologisia oireita, jotka johtuvat myrkkyjen kertymisestä hermostoon.

  • Sekavuus, heikentynyt reagointikyky ja apatia ovat yleisiä.
  • Joillakin kissoilla saattaa esiintyä lihasnykivää, kouristuksia tai jopa tajuttomuuskohtauksia.

Syyt

Munuaisten vajaatoiminnan taustalla voi olla monia erilaisia syitä. Ymmärtämällä sairauden syyt voidaan ennaltaehkäistä tai hidastaa sen kehittymistä.

Ikääntyminen

Ikä on yksi merkittävimmistä tekijöistä kroonisen munuaissairauden kehittymisessä. Vanhemmilla kissoilla munuaisten toiminta heikkenee luonnollisesti.

  • Munuaisten suodatuskyky pienenee iän myötä.
  • Yli 10-vuotiailla kissoilla kroonisen munuaissairauden riski kasvaa huomattavasti.

Tulehdukset ja infektiot

Munuaistulehdukset, kuten pyelonefriitti, voivat vaurioittaa munuaiskudosta.

  • Bakteeriperäiset tulehdukset voivat levitä virtsateistä munuaisiin.
  • Hoitamaton virtsatietulehdus voi johtaa pysyvään munuaisvaurioon.

Myrkytykset

Tietyt aineet ovat erityisen vaarallisia kissoille ja voivat aiheuttaa munuaisvaurioita.

  • Etyleeniglykoli (jäähdytysneste) on yksi yleisimmistä myrkkyjen aiheuttajista.
  • Myrkylliset kasvit, kuten liljat, voivat aiheuttaa vakavia vaurioita, vaikka kissa olisi syönyt vain pienen määrän.
  • Tietyt lääkkeet, kuten tulehduskipulääkkeet, voivat olla kissoille haitallisia.

Perinnölliset sairaudet

Joillakin kissaroduilla on geneettinen taipumus munuaissairauksiin.

  • Persialaisilla kissoilla esiintyy usein polykystista munuaistautia (PKD).
  • Myös abessinialaisilla ja siamilaisilla on raportoitu perinnöllisiä munuaissairauksia.

Verenkiertohäiriöt

Munuaisten toiminta riippuu hyvästä verenkierron tasosta.

  • Nestehukka tai matala verenpaine voivat heikentää munuaisiin kulkeutuvan veren määrää.
  • Sydän- ja verisuonisairaudet voivat myös vaikuttaa munuaisten toimintaan.

Kivet ja tukokset

Virtsateiden tukokset, kuten virtsakivet, voivat estää virtsan normaalin kulun ja aiheuttaa painetta munuaisiin.

  • Tukokset voivat johtaa pysyvään munuaisvaurioon, jos ne jäävät hoitamatta.
  • Virtsakiteet ovat erityisen yleisiä joillakin roduilla ja niihin vaikuttaa usein ruokavalio.

Diagnosointi

Munuaisten vajaatoiminnan diagnosointi perustuu kliinisiin oireisiin, verikokeisiin ja virtsanäytteisiin.

Kliininen tutkimus

Eläinlääkäri arvioi kissan yleiskunnon, nestetasapainon ja mahdolliset kivut.

Verikokeet

  • Veren urea- ja kreatiniinipitoisuudet ovat yleensä koholla munuaisten vajaatoiminnassa.
  • Myös fosforin ja kaliumin pitoisuudet voivat muuttua.

Virtsanäytteet

  • Virtsan ominaispainon mittaus auttaa arvioimaan munuaisten kykyä väkevöidä virtsaa.
  • Virtsassa voi esiintyä proteiinia, verta tai tulehdussoluja.

Kuvantamistutkimukset

Ultraääni ja röntgen voivat paljastaa esimerkiksi munuaiskystat, kasvaimet tai rakenteelliset poikkeavuudet.

Hoito

Munuaisten vajaatoiminnan hoito riippuu sairauden asteesta ja sen aiheuttajasta. Hoito sisältää yleensä seuraavat osa-alueet:

Nesteytys

Nestehoito, joko suonensisäisesti tai ihon alle annettuna, auttaa parantamaan elimistön nestetasapainoa ja vähentämään myrkyllisten aineiden kertymistä.

Erikoisruokavalio

  • Munuaissairauksille suunniteltu vähäproteiininen ja fosforia rajoittava ruokavalio vähentää munuaisten kuormitusta.
  • Märkäruoka voi olla hyödyllistä, koska se lisää kissan nesteytystä.

Lääkitys

  • Lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi verenpaineen hallintaan, pahoinvoinnin lievittämiseen ja fosforitasojen alentamiseen.
  • Erytropoietiinia saatetaan käyttää anemian hoitoon.

Seuranta

Säännölliset verikokeet ja virtsanäytteet ovat tärkeitä hoidon tehosta ja sairauden etenemisestä arvioimiseksi.

Akuutin munuaisten vajaatoiminnan hoito

Akuutissa tilanteessa voi olla tarpeen intensiivinen hoito, kuten dialyysi tai tehohoito.

Ennuste

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on valitettavasti etenevä sairaus, mutta oikealla hoidolla voidaan parantaa kissan elämänlaatua ja pidentää sen elinikää. Akuutissa tapauksessa ennuste riippuu sairauden aiheuttajasta ja hoidon aloituksen nopeudesta.

Munuaisten vajaatoiminta on vakava sairaus, joka vaatii omistajan ja eläinlääkärin tiivistä yhteistyötä. Varhainen diagnoosi ja oikea hoito voivat tehdä merkittävän eron kissan hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Jos epäilet kissasi kärsivän munuaisten vajaatoiminnasta, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *